Henkilöstö avainasemassa

Ensisijainen vastuu henkilöstöstään ja hyvästä henkilöstöjohtamisesta on kullakin valtion toimintayksiköllä. Tämä on hyvä pitää mielessä valtion henkilöstöä tarkasteltaessa.

Tehtävät ja niiden tekijät

Valtionhallinto edistää Suomen kansan etua ja hyvinvointia. Sen tehtävänä on palvella kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä keskus-, alue- ja paikallistasolla. Sen tehtävänä on myös vaikuttaa kansallisten tavoitteiden toteutumiseen Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä suhteissa.

Tehtäväkenttä on laaja ja moninainen:

• yhteiskunnan perusta, kuten oikeusjärjestys ja kansalaisten turvallisuus
• hyvinvointitehtävät, kuten tiede, kulttuuri ja sosiaaliturva
• infrastruktuurin ja elinkeinojen tukemiseen sekä kestävään kehitykseen liittyvät tehtävät

Näitä tehtäviä toteuttavia ammattiryhmiä ovat eri aihealueiden vaatimat asiantuntijat, tukihenkilöstö sekä muun tyyppiset ammattilaiset, mm. talous- ja henkilöstöhallinnon, viestinnän, tietotekniikan ja tietohallinnon sekä henkilöstöjohtamisen osaajat. (Tutustu työnantajiin –osiossa eri toimintayksiköt kertovat tehtävistään ja niiden tekijöistä.)

Valtion väki viihtyy

Henkilöstöllemme tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan; omaa työpaikkaa luonnehditaan usein hyväksi näköalapaikaksi. Henkilöstö kiittelee myös monipuolisia ja itsenäisiä työtehtäviä, hyviä kehittymismahdollisuuksia ja työolosuhteita, joustavuutta sekä työpaikkojen vakautta. Pieni henkilöstön vaihtuvuus on valtiolle tyypillistä.

Valtion henkilöstö tekee oivallista työtä ja on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Suomi ja Suomen julkinen sektori on arvioitu korkealle useissa kansainvälisissä kilpailukykyarvioinneissa.

- Valtiolla pääsee tekemään todella kovia juttuja. Myös sillä on merkitystä, missä jengissä teen duunia. Näin lausahti eräs Liikenneviraston pitkäaikainen virkamies.

Tasa-arvon toteutuminen

Koko valtion henkilöstössä ovat miesten ja naisten osuudet lähes yhtä suuret. Jotkut valtion ammatit tai tehtäväalat ovat vielä kuitenkin joko mies- tai naisvaltaisia. Miesenemmistö on esimerkiksi poliisitoimessa ja puolustusvoimissa, kun taas valtiovarainhallinnossa työskentelee enemmän naisia kuin miehiä.

Naisten osuus valtion ylimmässä virkamiesjohdossa on vielä suhteellisen vähäinen. Naisten osuuden lisääminen ylimmässä johdossa onkin yksi valtiotyönantajan tavoitteista.

* mukana vielä yliopistot, joita ei enää vuoden 2010 alusta lasketa mukaan valtion henkilöstöön. Tällä hetkellä henkilöstöä vajaat 88 000.