Kehittyminen ja kehittäminen

Valtiolla työskenteleviä kannustetaan jatkuvaan kehittymiseen mm. kouluttautumista ja ammattitaidon kehittämistä tukemalla.

Suunnitelmallisesti eteenpäin

Kunkin työntekijän tietojen ja taitojen kehittämistarpeet selvitetään tulos- ja kehityskeskusteluprosessissa sekä usein myös erillisin osaamiskartoituksin ja koulutustarveselvityksin. Jotkut toimintayksiköt laativat myös henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia.

Työntekijän osaamista kehitetään kaikissa työuran vaiheissa työtehtävien vaatimusten perusteella sekä toimintayksikön tehtäväalueen kehittymisen mukana. Toimintayksikön strategiset tarpeet edellyttävät usein myös ennakoivia kehittämisohjelmia.

Työnantajan järjestämä tai hankkima henkilöstökoulutus tapahtuu pääasiassa työaikana. Työnantaja tukee myös henkilön omaehtoista kouluttautumista viraston osaamistarpeiden ja resurssien puitteissa. Opintoja varten voidaan myöntää palkallista tai palkatonta virkavapautta tai sopia työaikajärjestelyistä.

Erityishuolta kannetaan hyvästä johtamisesta

Johdon ja esimiesten kehittäminen on keskeinen osa valtioyhteisötasoista henkilöstöjohtamisen kehittämistä. Se on läheisesti yhteydessä muuhun kehittämiseen, kuten hallinnon arvojen ja eettisten toimintatapojen kehittämiseen, työyhteisöjen ja henkilöstön kehittämiseen sekä palkinnan kehittämiseen.

Valtio pyrkii työnantajana varmistamaan, että valtionhallinnon johtotehtävät ovat houkuttelevia ja niihin on tarjolla riittävästi päteviä hakijoita sekä hallinnon ulkopuolelta että sisältä. Avoimen rekrytoinnin jälkeen johtamisvoimavarojen kehittämisen eri vaiheita hallinnon sisällä ovat: tulevaisuuden johtajien tai potentiaalin tunnistaminen ja arviointi, potentiaalin kehittäminen, kannustus ja palkitseminen. Myös naisten sijoittumisesta valtionhallinnon johtotehtäviin kannetaan erityishuolta.

Johdon kehittämisen lisäksi valtio kiinnittää työnantajana huomiota myös asiantuntijoiden kehittämiseen ja asiantuntijaurien ja johtamisurien väliseen yhteyteen. Myös asiantuntijatehtävien ja -urien tulee olla houkuttelevia ja arvostettuja.

Valtion omat koulutuslaitokset

Yleinen suomalainen koulutusjärjestelmä kouluttaa pääosin myös valtion uudet työntekijät, eikä valtion tehtäviin yleensä ole omaa, nimenomaista sisääntulokoulutusta. Joihinkin ammatteihin kuitenkin valmistutaan tai haetaan lisäkoulutusta valtion omista koulutuslaitoksista.

Valtion omia koulutuslaitoksia on seitsemän. Alla on niistä lyhyet esittelyt ja linkit koulutuslaitosten omille www-sivuille, joilta voit lukea tarkemmin kunkin toiminnasta.

• Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilaitoksessa annettavasta täydennyskoulutuksesta sekä poliisialan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Se aloitti toimintansa 1.1.2008, kun Suomen poliisialan oppilaitokset Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu yhdistyivät uudeksi oppilaitokseksi. Siirry Poliisiammattikorkeakoulun sivuille
• Pelastusopisto vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta koulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Se on johtava viranomaisten varautumiskoulutuksen järjestäjä maassamme. Asiakkaina ovat mm. ministeriöt, keskusvirastot sekä lääninhallitukset. Siirry Pelastusopiston sivuille
• Raja- ja merivartiokoulu on rajaturvallisuuden ja meripelastusalan opetus- ja tutkimuslaitos. Koulu tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta rajavartiolaitoksen henkilökunnalle, niin sotilas- kuin siviilihenkilöstölle. Siirry Raja- ja merivartiokoulun sivuille
• Maanpuolustuskorkeakoulun (MpKK) tehtävänä on kouluttaa johtajia ja kouluttajia niin sodan kuin rauhan ajankin tehtäviin. Sen päätehtävä on suunnitella ja järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta. Siirry Maanpuolustuskorkeakoulun sivuille
• Maasotakoulu on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Maasotakoulussa järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta sekä tehdään tutkimus- ja kehitystyötä. Maasotakoulussa opiskelee puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, niin sotilaita kuin siviilejä. Maasotakoulu järjestää maavoimien kadeteille sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Siirry Maasotakoulun sivuille
• Tullikoulu toimii porttina tulliin: useimmissa Tullin tehtävissä tarvitaan tietoja ja taitoja, joita yleinen koulutusjärjestelmä ei tarjoa. Siksi Tulli kouluttaa itse oman henkilöstönsä. Tullikoulutus jakautuu ammatilliseen peruskoulutukseen sekä aihekohtaiseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Siirry Tullikoulun sivuille
• Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK) antaa yhteistyössä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa alaan liittyvää tutkintokoulutusta (vankeinhoidon perustutkinto) sekä ammattitaitoa ylläpitävää, täydentävää ja lisäävää koulutusta. Siirry Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen sivuille

Lisätietoa Suomi.fi-portaalin kautta: