Ohjusaliupseeri viihtyy varusmiesten kouluttajana

Nimi:	Immo Hietakallio
Tehtävänimike:	Ohjusaliupseeri
Tutkinto:	Ylioppilas
Työnantaja:	Puolustusvoimat

Ohjusaliupseeri Immo Hietakallion tehtävänkuva Karjalan Prikaatissa on pääpiirteissään hyvin yksinkertainen: yhteensä neljä kuukautta kestävien erikois- ja joukkokoulutuskausien aikana noin 15 hengen varusmiesjoukosta on koulutettava sodanajan vaatimukset täyttävä ilmatorjuntaohjusryhmä.

Siihen yksinkertaisuus loppuukin. Vasta muutama vuosi sitten käyttöönotetun ilmatorjuntaohjus 2005 -järjestelmän (ItO 2005) kanssa nimittäin riittää haasteita vielä vuosiksi eteenpäin – vaikka ohjusjärjestelmä on jo varsin tutuksi tullutkin.

– Järjestelmän käytön kouluttaminen vaatii tietysti sen tuntemista. Tässä tehtävässä se tarkoittaa, että on tunnettava tutka- ja sähkötekniikkaa, optroniikkaa ja elektroniikkaa, Hietakallio sanoo.

Hietakallio osallistuu itsekin säännöllisesti koulutuksiin. Hän on suorittanut järjestelmän valmistajan tarjoaman erikoiskouluttajatutkinnon ja haastattelupäivää seuraavana päivänä prikaatiin on tulossa ulkopuolinen luennoitsija kertomaan ohjuksen tutkajärjestelmästä. ”Omassa perusyksikössämme on neljä aliupseeria. Koska kyseessä on tuore asejärjestelmä, kehitämme koko ajan yhdessä sen käyttöön liittyviä toimintatapoja.”

Tehtävä käytännönläheiselle ihmiselle

Ilmatorjunta on Hietakalliolle tuttu aselaji jo varusmiesajoilta: heti vänrikkinä kotiuduttuaan hän jäi Karjalan Prikaatiin töihin, ensin vuodeksi sopimussotilaaksi ja sen jälkeen sotilasammattihenkilöksi. Aliupseerijärjestelmän palautuksen myötä nimike vaihtui ohjusmiehestä ohjusaliupseeriksi.

– Tämä on erittäin mielenkiintoinen tehtävä, ja tavoitteenani on toimia vielä useamman vuoden kouluttajatehtävissä, Hietakallio sanoo.

Puolustusvoimien kulttuurissa Hietakalliota miellyttää sen järjestelmällisyys. ”Täällä saa paljon vastuuta, mutta jokaisella on kuitenkin selkeä rooli ja tarkat ohjeet, joiden mukaan mennään.” Myös keskusteluyhteys esimiehiin toimii. ”Palautetta tulee sekä positiivista että negatiivista, mutta aina hyvässä hengessä.”

Vaikka Hietakallio viihtyykin hyvin varusmieskouluttajana, liittyy tehtävään myös yksi hankalampi piirre – pitkien sotaharjoitusten takia siviiliasioiden hoitaminen on välistä haasteellista.

Entä keille hän suosittelisi aliupseerin uraa? ”Tämä on hyvin käytännönläheistä työtä, joten sellainen henkilö sopii hyvin tähän tehtävään. Aliupseereita työskentelee tietysti hyvin monenlaisissa tehtävissä, joten siinä mielessä ura sopii ihan kenelle tahansa.”