Tervetuloa valtionhallintoon! -päivä keräsi korkeakouluharjoittelijat Helsingin yliopistolle torstaina 7.6.2012

Kirjoittaja	Artur von Bonsdorff, VM
Päivämäärä	15.6.2012

 

Tervetuloa valtionhallintoon! -Perehdytyspäivän tarkoitus on valaista harjoittelijoille valtionhallintoa sekä sen tarjoamia työmahdollisuuksia. Tilaisuuteen osallistui noin 350 korkeakouluharjoittelijaa, jotka olivat innostuneita ja motivoituneita verkostoitumaan keskenään, tutustumaan virastoihin sekä kuulemaan informatiivisia luentoja valtionhallinnosta ja hyvästä harjoittelusta. Porthanian perehdytystilaisuuden jälkeen harjoittelijat vierailivat pienemmissä ryhmissä valitsemissaan ministeriöissä.

Pyysimme harjoittelijoita lähettämään meille kertomuksia päivän kokemuksista ja tässä niistä muutama. Lisää kuvia tapahtumasta sekä luentomateriaalit löytyvät sivun oikeasta reunasta.

_____________

 

Valtiolle töihin – ihan oikeasti!
Teksti ja kuvat: Juho Karjalainen, harjoittelija, Suomen Akatemia

Onko valtion leivissä työskenteleminen tylsää, harmaata arkipuurtamista vai vauhdikasta ja monipuolista uran luomista? Innostunut joukko nuoria kerääntyy Porthanian aulaan torstaiaamuna 7.6. valmiina ottamaan asiasta selvää valtiovarainministeriön järjestämässä korkeakouluharjoittelijoiden perehdyttämistilaisuudessa.

”Valtio on suomalaisten mielestä kiinnostavin työnantaja.” Näin väittää puheenvuorossaan Marjaana Laine valtionvarainministeriöstä. Finland's ideal Employers -tutkimuksen tulokset arveluttavat asiaan perehtymätöntä, mutta onneksi parituntisen luennon aikana selvitetään, mitä työskentely valtion virkamiehenä oikeastaan on.

”Nuorten ideat tuovat virtaviivaisuutta ja keveyttä paikoitellen vielä raskaaseen valtionhallinnon työskentelyyn”, kertoo Markus Siltanen ja lupailee hyviä työ-ja vaikuttamismahdollisuuksia juuri meille isänmaan toivoille. Siltanen työskentelee valtiovarainministeriössä muun muassa keskushallinnon uudistushankkeen (KEHU) parissa.

Harjoittelijat saavat esittää kysymyksiä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtaselle, joka sananvalmiina vastaa jokaiseen. ”Tämä on pirun mielenkiintoista hommaa ja paras keino pärjätä on tulla toimeen ihmisten kanssa”, hän kertoo.

”Ministeriö on täydellinen näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan”, Virtanen jatkaa. Ajatukseen yhtyy myös Tuomas Komulainen, harjoittelija sosiaali- ja terveysministeriössä. ”Harjoittelun aikana olen päässyt sisälle valtion toimintaan ja ymmärrän paremmin kuinka Suomi toimii”, Komulainen kertoo tyytyväisenä.

Kolmesataa nuorta harjoittelijaa seuraavat kiinnostuneena Marjaana Laineen luentoa valtiolla työskentelystä.

”Ministeri tekee ministeriön”

Porthanian koulutustuokion jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö avaa ovensa tutustumisesta kiinnostuneille harjoittelijoille. Viestintäpäällikkö Marjo Merivirta ottaa meidät vastaan ja tarjoaa pullakahvit. ”Hienoa, että niin moni on kiinnostunut toiminnastamme!” hän hehkuttaa.

OKM:n toiminnasta maalataan perusteellinen kuva historioineen ja eri toiminta-aloineen. ”Ministeriö auttaa esikuntana politiikan valmistelussa ja tukee ministeriä, jotta hän onnistuisi tehtävässään”, neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen tiivistää poliittisen vaikuttamisen.

Ministeriön tutustuminen aloitetaankin entisten ja nykyisten ministerien kuvien katselulla. ”Ministerit tekevät ministeriön. Heillä on kansan valitsemina vastuu tekemisistämme, ja heidän persoonansa vaikuttavat työssämme – se on myös demokratiamme kauneus”, Turunen jatkaa ja näyttää Jukka Gustafssonin ja Paavo Arhinmäen, varsin erilaisten ministeriemme kuvat.

”Harjoittelijoilla on hyvä mahdollisuus verkostoitua ja työllistyä ministeriöihin”, kertoo itse harjoittelun kautta jalkaa oven väliin saanut Juho-Antti Jantunen, joka työskentelee nykyään OKM:n hallinto-osastolla. Ministeriöstä löytyy monenlaista työtä ja osaajia tarvitaan jatkossakin.

”Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan yhteiskunnassamme ja motivoitunut tekemään työtä, valtio on sinulle hyvä työnantaja”, lausuu kehittämispäällikkö Ruut Pylväläinen tilaisuuden lopuksi. Hyvin tehty työ palkitsee ja sateenkaaren päässä voi odottaa mielenkiintoisia työtehtäviä.

Tulevaisuus valtion leivissä?

OKM:n Jukola-auditoriosta purkautuu joukko innokkaita nuoria, jotka ovat oppineet päivän aikana paljon. Jotkut meistä ovat ehkä nähneet tulevan työpaikkansa. ”Ehdottomasti voin kuvitella työskenteleväni opetusministeriössä!” kertoo Suomen Akatemialla harjoitteleva Aino Alatalo.

Innostus valtiolla työskentelyyn on tarttunut myös CIMOlla harjoittelevaan Juuli Junturaan. ”Opetus- ja kulttuuriala kiinnostavat ja ruotsin kielen taidostani on hyötyä. Tämä oli todella hyvä esittely”, hän kiittelee.

Harjoittelijoille järjestetty tilaisuus saa molemmilta kiitosta. ”Puhujat olivat hyviä ja tietomäärä suuri. Tämä innosti töihin valtiolle!” tytöt lausuvat yhdestä suusta. Se valtion töiden tylsyydestä ja harmaudesta.

Valtiolla harjoittelevat Juuli Juntura (vas.) ja Aino Alatalo innostuivat virkamies-urasta.

_______________________________

 

Valtio esittäytyi opiskelijoille
Teksti: Kristian Koski, harjoittelija, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Valtionhallinnon perehdytyspäivään osallistui jälleen suuri joukko korkeakouluharjoittelijoita. Aamulla opiskelijat tutustuivat moniin valtion työnantajiin ja saivat vinkkejä harjoittelujaksoa varten.  Yhteisen luento-osuuden avasi valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Laine. Hän toi esiin valtionhallinnon tilastotietoja, jotka kiinnostanevat monia valtiolle töihin aikovia.

Työpaikat valtionhallinnossa löytyvät pääosin elinkeinotoiminnan palveluista. Parhaiten ovat työllistyneet oikeustieteilijät, joita tarvitaan hyvin moniin hallinnollisiin tehtäviin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus valtion budjettitaloudessa on hieman vajaa kolmannes. Muusta työllisestä työvoimasta ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut noin puolet.

Henkilöstön poistuma kasvaa vuosi vuodelta, eikä rekrytoinnin loppumisesta ole pelkoa. Valtion virastot ja laitokset luonnollisesti keskittyvät etelään, joten aivan vapaasti ei työskentelypaikkakuntaansa voi valita.

Valtiolla on käytössä henkilökohtainen palkanosa, joka tavallisimmillaan on 20-30% peruspalkasta. Tämä on selkeä kannnustin erityisesti nuorille, sillä vanhastaan palkka on määräytynyt yksinomaan tehtävänkuvan ja työvuosien perusteella. Palkkaus ei ole ainoa houkutin, sillä virkamiehet kokevat työnsä pääosin mielekkääksi ja tärkeäksi. Laine sanookin, että muutoksista ja etenkin taloudellisista haasteista selviytymisessä auttaa kokemus siitä, että valtionhallinnossa hoidetaan yhteiskunnan kannalta merkittäviä tehtäviä.

Näin kokevat ilmeisesti myös nuoret. Hakijoita valtion tehtäviin on aina riittänyt, ja T-Median tänä vuonna tekemän tutkimuksen mukaan valtio on kiinnostavin työnantaja. Nuorten ainoana pelkona lieneekin, että virkoihin päästään vain suhteilla. Laineen mukaan tämä on turha luulo. Suhteet saattavat kuitenkin näkyä  tilanteessa, jossa harjoittelija on tehnyt työnsä hyvin ja siten luonut vahvan siteen omaan yksikköönsä. Suhteita voi ja kannattaa luoda, sillä toisinaan entiselle harjoittelijalle soitetaan, kun paikkoja vapautuu.

Virkamiehen tehtävänkuva on monipuolinen ja siten ohjeellinen. Parempi olisi sanoa, että työ koostuu siitä, mistä esimies sanoo. Oma-aloitteisuus on arvokasta, sillä kukin itse voi työssään paikantaa toiminnallisia epäkohtia ja tuoda esiin parannusehdotuksia. Reipas ote työhön on tärkeää, mutta koulutuksella on tärkeä osansa, sillä osaaminen vanhenee nykyään nopeasti. Työntekijän on tärkeää osata uudistua.

Suomen valtionhallinto tänään

Ajankohtaista toimintaa esittelivät tarkemmin finanssineuvos Marja Granlund sekä lainsäädäntöneuvos Markus Siltanen valtiovarainministeriöstä. Molemmat myönsivät aloittaneensa työuran yksityisellä puolella. Valtiolle he päätyivät osin sattumalta, osin idealistisista syistä. Kepeästi Siltanen kuitenkin myönsi huikeimpien nuoruuden visioiden jo ajan myötä karisseen.

Moni mieltää valtiovarainministeriön yksinomaan finanssipuoleksi. Ministeriö kuitenkin kehittää yhtä lailla henkilöstöresursseja ja työhyvinvointia, minkä merkitys onkin jatkuvasti kasvanut. Säästöt ja vähentynyt henkilöstö ovat kannustaneet ottamaan käyttöön erilaisia uudistamis- ja kehittämishankkeita, jotka yhtenäistävät eri ministeriöiden toimintaa ja auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Nykytilanteessa työskentely on sen verran kapea-alaista, että poikkihallinnolliset ja laajat toimet ovat vaikeita. Samoin vastuu- ja toimivaltakysymykset eri asioissa tuovat päänvaivaa. Granlund lisäsi, että yhtenäisempi hallinto mahdollistaisi resurssien siirtämisen helpommin yksiköstä toiseen.

Hallinnollinen työ ministeriöissä on suurelta osin säädösten valmistelua, ja tässä on eduksi hyvä verkostotyöskentely. Siltasen mukaan tämä tarkoittaa vähemmän muodollista, aktiivista ja avointa tiedottamista. Granlund listasi vielä keskeisinä arvoina työssä huolellisuuden, sitoutumisen ja kaikkien sidosryhmien kuulemisen. Verkostotyöskentelyyn sisältyy vahvana se tavoite, että kaikki asianosaiset saavat äänensä kuuluviin. Asioiden valmistelua onkin ministeriöissä alettu jalkauttaa enemmän kansalaistilaisuuksiin.

Siltanen vakuuttaa, että valtionhallinnon työ ei ole pelkästään harmaapaitojen kokoustamista ja yksinkertaisten asioiden byrokraattista vatvomista. Joiltakin osin toimintaa on tosin edelleen nuorennettava ja modernisoitava. Tulevaisuuden haasteita ovat mm. sukupolvenvaihdos, monikulttuurisuus, organisaatiomuutokset ja asiakaslähtöisyys. Nykyisin valtio hyödyntää aloite-, palaute- ja viestintäkanavina jo Facebookia ja LinkedIniä. Uutena tulokkaana saapuu pian SADE eli sähköisen asioinnin ja demokratisoinnin foorumi, jossa kansalaisaloitteenkin teko käy joutuisasti. Palvelu toimii myös keskustelufoorumina, joka helpottaa ja laajentaa osallistumista yhteisten asioiden valmisteluun.

”Suomi on hallinnon toimivuudessa aika lailla ykkönen”

Lopuksi kansliapäällikkö Erkki Virtanen kertoi hieman Suomen nykytilasta sekä omasta toimenkuvastaan työ- ja elinkeinoministeriössä. ”Suomelle kuuluu kohtalaisen hyvää”, hän rohkaisi. Heikentyneestä vaihtosuhteesta ulkomaankauppa on tuonut valtiolle viime aikoina ylijäämää. Suomalaisiin yleisesti luotetaan ja luottoluokituksemme on hyvä. ”Haasteet ovat hiipiviä”, hän kuitenkin varoitti. ”Meillä on läntisen Euroopan huonoin väestörakenne. Työikäistä väestöä poistuu 20 000 henkilöä joka vuosi. Sitä ei paikata maahanmuutolla eikä millään.” Suurimpana haasteena Virtanen näkee etelän murenevan euroalueen. Hän kuitenkin uskoo, että valtion virkamiehenä voi olla osa yhteiskuntaan aidosti vaikuttavaa joukkoa ja korosti tässä yhteistyön merkitystä.

Virtanen vastasi myös lyhyesti harjoittelijoiden ennakolta tekemiin kysymyksiin. Opiskelijoita kiinnosti muun muassa valtionhallinnon nykyinen tehokkuus. ”Suomi on hallinnon toimivuudessa aika lailla ykkönen”, Virtanen totesi. Toimintakulttuurin avoimuus on parantumassa, vaikka jonkin verran edelleen ilmenee ministeriöiden välistä tiedon piilottelua. Konserniajattelua ei ole joka paikassa vielä sisäistetty, mutta Virtanen näkee tuoren KEHU-hankkeen tuovan tähänkin muutosta. On myös asioita, joihin ei juuri voida vaikuttaa. EU-byrokratiaa hän luonnehtii hyvin epäsuomalaiseksi tavaksi toimia, sillä päätöksenteko on hidasta, raskasta ja tehotonta. Se teettää ministeriöissä paljon ylimääräistä työtä.


Kansliapäällikkö Erkki Virtanen.(Kuva: Aura Pursiainen ja Heidi Honkamaa)

Virtaselta kysyttiin myös kansliapäällikön työnkuvasta. Omaa työtään Virtanen luonnehtii valmisteluvallan käytöksi. On myytävä esitykset ja aloitteet poliitikoille käyttämällä tutkimustuloksia ja asiantuntemusta. Asiajohtamisessa käsiteltävistä asioista on aina oltava jonkinlainen ymmärrys. Kansliapäällikön työ on kuitenkin yhä kasvavassa määrin organisaatio- ja henkilöstöjohtamista, työhyvinvoinnista ja työntekijöiden osaamispohjasta huolehtimista. Ennen kaikkea valtionhallinnossa on osattava tulla toimeen ihmisten kanssa. Virtanen valittelee, että asiantuntijoita opetetaan organisaatioissa usein hyvin heikosti johtamaan. Asioita opitaan pitkän kaavan kautta. Ei ole itsestään selvää, että asiantuntijuus tuo mukanaan taidon organisoida muiden toimintaa.

Virtanen kertoi vielä TEM:in viranhaltijoiden koulutuspohjasta. Suurin osa ministeriössä toimivista on kansantaloustieteilijöitä ja juristeja. Myös diplomi-insinöörejä tarvitaan, sillä ilmastopolitiikka kuuluu TEM:ille. Suomessa ilmastonmuutoksen torjuminen on liitetty onnistuneesti osaksi muuta energiapolitiikkaa. Valtionhallinnossa ei korkeakoulutus kuitenkaan ole ehdoton vaatimus. Yksiköt ja tehtävät ovat moninaisia. Jokaiselle löytyy jotakin.