Etusivu « Artikkelit « Arkisto « Viestinnän ammattilaiset valtiolla
| Kirjoittaja | Pauliina Laisi |
|---|---|
| Päivämäärä | 3.8.2007 |
Valtio tarjoaa monipuolisia töitä viestinnän osaajille. Tiedotuksesta vastaavia
henkilöitä työskentelee melkeinpä organisaatiossa kuin organisaatiossa.
Tiedotuksen rooli ja merkitys on viime vuosikymmeninä huomattavasti kasvanut julkishallinnossa. Pikkuhiljaa on ymmärretty tehtäväalueen merkitys, ja sen myötä julkishallintoon on palkattu viestinnän ammattilaisia. Muutostuulet yhteiskunnassa ja valtionhallinnossa muuttavat samalla myös tiedottamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia.
Työ perustuu osaltaan lainsäädäntöön ja hyvän hallinnon periaatteisiin. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (JukL 1999/621) ja siihen liittyen erityisesti julkisuusperiaate edellyttävät viranomaisilta mm. oma-aloitteista tiedottamista ja asianmukaisen tietohallinnon järjestämistä. Hyvin toimiva viestintä valtionhallinnossa tukee myös yleisen demokratian toteutumista.
Sähköisestä viestinnästä on muodostunut tärkeä osa organisaatioiden viestintää. Etenkin organisaatioiden omat internet-sivustot vaativat työtä luotettavan ja ajantasaisen tiedon takaamiseksi. Toisaalta ne tarjoavat organisaatioille mahdollisuuden jakaa tietoa omien painotustensa mukaisesti.
Verkkoviestintä onkin tullut keskeiseksi osaksi tiedottajien työtä. Tiedottajat tekevät tiedotteita joukkoviestimiin ja toimittivat sisäisiä ja ulkoisia julkaisuja sekä vastaavat usein niiden rinnalla myös verkkoviestinnästä. Tietoteknisten valmiuksien lisäksi viestinnän tehtävissä tarvitaan vahvaa kielitaitoa.

Kuva: Verkkoviestinnän osaaja työn touhussa Suomi.fi -toimituksessa.
Viestinnän haasteena voidaan nähdä toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen vastaamaan entistä paremmin kansalaisten erilaisiin tarpeisiin. Tärkeää on tiedottamisen koordinointi ja tiedotuskanavien toimiva yhdistäminen, sekä eri kohderyhmien huomioiminen, myös viestien sisällöissä.
Monet tulevat valtiolle töihin mielenkiintoisten ja haasteellisten työtehtävien perässä. Antoisana koetaan monesti osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin ja se, että työ sopii yhteen oman arvomaailman kanssa. Positiivisena haasteena ja työssä onnistumisen edellytyksenä nähdään perehtyminen organisaation ja yhteiskunnan toimintaa koskeviin asioihin sekä kokonaisuuksien ja substanssin tuntemuksen vaatimukset.
Työhyvinvointi muodostaa perustan meidän kunkin työskentelylle. Valtiolla tähän kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi työ- ja muun elämän yhteensovittamisessa valtio on joustava; tämän eteen tehdään jatkuvasti työtä mm. kannustamalla perhevapaiden tasa-arvoiseen käyttöön.
Valtiolle hakeudutaan töihin pääasiassa avoimia virkoja hakemalla. Viestijöiden, kuten muidenkin virkamiesten ura saa monesti alkunsa esimerkiksi harjoittelun tai sijaisuuden kautta. Usein ensimmäinen työkokemus valtionhallinnosta tukee työnsaannin todennäköisyyttä myös jatkossa. Mahdollisuuksia on monia; valtiokonserni käsittää lukuisia erilaisia organisaatioita eri hallinnonaloilta. Etenkin EU:n myötä tarjolla on myös kansainvälisiä työmahdollisuuksia, esimerkiksi virkamiesvaihtona toiseen EU-maahan.
Juttua varten haastateltiin Valtiovarainministeriön tiedottajia
Leena-Maija Jyllikoskea ja Minna Takaloeskolaa.

Valtion viestinnän ammattilaisista enemmistöllä on korkeakoulututkinto (n. 75%). Tiedottajan työhön se on käytännössä edellytyksenäkin. Lähes kaikilla on takanaan viestinnän opintoja.
Viestinnän on hyvä sisältyä opintoihin pää- tai sivuaineena, mutta vaa'assa painavat myös muut opiskellut aineet. Viestinnän lisäksi on hyvä olla jonkin verran myös työnantajaorganisaation toiminnan tuntemusta ja hyvä yleissivistys. Tiedottajalta vaaditaan kykyä hahmottaa ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa ja laajoja kokonaisuuksia.
Sivu päivitetty 21.5.2008 © Valtiovarainministeriö, Valtiokonttori