Korkein hallinto-oikeus

Tehtävät

Suomen perustuslain mukaan korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Riita- ja rikosasioissa ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein oikeus.

Perustuslaissa edellytetään kaiken julkisen vallan käytön perustuvan lakiin. Yleinen muutoksenhakuoikeus hallintopäätöksiin ja niiden lainmukaisuuden tutkiminen on järjestetty lähinnä hallintolainkäyttölailla.

Valtaosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asiaryhmistä ei ole valituslupajärjestelmää. Niissä asioissa asianosaisella on valitusoikeus, ja korkein hallinto-oikeus antaa myös aineellisoikeudellisen asiaratkaisun.

Tyypillisiä toimenkuvia

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentti sekä muina jäseninä hallintoneuvokset. Lainkäyttötehtävissä on lisäksi esittelijöitä. Esittelijöitä ovat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset ja oikeussihteerit.

Kansliatehtäviä hoitavat muun muassa viestintäpäällikkö, tietohallintopäällikkö, tietopalvelupäällikkö, kirjaaja, taloussihteeri, notaari, atk-suunnittelija, osastosihteeri, toimistosihteeri ja virastomestari. Kansliatehtäviin kuuluvat erilaiset hallintoon liittyvät tehtävät sekä lainkäyttöhenkilöstön avustaminen.

Henkilöstön koulutustaustoista

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenillä ja esittelijöillä on vähintään oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön ja tietopalvelupäällikön virkaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Muilta virkamiehiltä edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta.

Hyvä tietää meistä

Korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus perustettiin vuonna 1918.

Hallintolainkäyttölaki on hallintotuomioistuinten prosessilaki. Muutoksenhakijan oikeusturvan takeena on hallintolainkäyttölain virallisperiaatteeksi ja oikeusturvaperiaatteeksi kutsuttu säännös, jonka mukaan tuomioistuin vastaa osaltaan siitä, että asia tulee selvitetyksi. Asianosainen pystyy yleensä ajamaan asiaansa ilman asiamiestä, mikä helpottaa muutoksenhakua ja oikeusturvan saamista.

Muut toimipaikat

Ei ole.