Oikeuden osaajat

Kirjoittaja	VTML
Päivämäärä	30.8.2011

Lainsäädäntöneuvoksia, syyttäjiä, johtajia, ylitarkastajia... – valtio tarjoaa runsaasti monipuolisia tehtäviä oikeustieteilijöille.

Lainoppineet valtiolla

Oikeustieteen maisterin tutkinto on kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Tällaisista viroista voidaan mainita mm. tuomarin- ja syyttäjänvirat sekä julkiset oikeusavustajat. Tuomarin ja syyttäjän virkaan valituksi tuleminen edellyttää nykyisin useimmiten myös varatuomarin pätevyyttä.

Yhteiskunnan ja lainsäädännön monimutkaistuminen erityisesti EU:n myötä sekä kasvaneet oikeusturvaodotukset edellyttävät tuomioistuinlaitoksessa työskenteleviltä erittäin monipuolista osaamista.

Oikeudellisia töitä läpi koko valtionhallinnon

Oikeuslaitoksen lisäksi myös muut valtion virastot ja laitokset tarjoavat runsaasti haasteellisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä lakimiehille. Yhteiskunnan oikeudellistumiskehitys ja kiihtyvä eläköityminen takaavat sen, että avoimia virkoja on tarjolla yhä enenevässä määrin tulevina vuosina.

Ministeriöissä lakimiehiä työllistää erityisesti ministeriön toimialaan kuuluvan lainsäädännön valmistelu. Varsin usein valmistelussa olevat lakiesitykset ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä ja laajakantoisia. Tällöin asiaa valmistelevalta lakimieheltä edellytetään oman oikeudenalan erityisosaamisen lisäksi myös muiden oikeudenalojen tuntemusta sekä tietoa yhteiskunnan toiminnasta.

Kuva: Nuori juristi ja bestseller 

Hyvä pohja vaikkapa johtotehtäviin

Lainsäädäntötyön lisäksi oikeustieteellisen koulutuksen saaneita virkamiehiä työskentelee valtiolla runsaasti johtamistehtävissä. Ministeriötasolla heidän tehtävänimikkeitään ovat mm. kansliapäällikkö ja osastopäällikkö. Useiden valtion virastojen johtaja ja apulaisjohtaja ovat niin ikään juristeja.

Valtionhallinnon johtamistehtävissä työskenteleviltä vaadittavat taidot ja ominaisuudet ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Voidaan sanoa, että valtion viraston tai sen osaston johtaminen vaatii nykyisin vähintään samantasoista osaamista kuin yksityisen yrityksen johtajalta edellytetään. Esimiestaitojen ohella valtionhallinnon johtajalta odotetaan hyvää julkishallinnon tuntemusta. Oikeustieteellinen perustutkinto antaa monipuolisena yleistutkintona erinomaiset valmiudet erityisesti valtionhallinnon johtamistehtäviin.

Oikeustieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden merkittävä työllistäjä valtiolla ovat yliopistot. Erityisesti yliopiston opetus- ja tutkijanvirat edellyttävät valituksi tulevalta tieteellisiä ansioita. Lainsäädännön jatkuva monimutkaistuminen tulee kasvattamaan jatkotutkinnoilla hankitun erityisosaamisen kysyntää myös muualla valtionhallinnossa.

Kyllä valtion leipä maistuu

Yleisesti ajatellaan, että valtio ei kykene tarjoamaan kilpailukykyistä palkkaa yksityiseen sektoriin verrattuna. Tämä tilanne alkaa kuitenkin olla jo menneen talven lumia. Valtio joutuu nyt ja varsinkin ensi vuosikymmenellä kilpailemaan yhä ”verisemmin” osaavasta työvoimasta yritysmaailman kanssa. Tähän kilpailuun on jo nyt vastattu muuttamalla valtion palkkausjärjestelmä perustumaan paitsi työn vaativuuteen,osittain myös henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja osaamiseen. Tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkaus perustuu kuitenkin kiinteisiin taulukkopalkkoihin.

Työhyvinvoinnin saralla valtio kykenee tarjoamaan lukuisia etuja yksityiseen sektoriin verrattuna. Näistä kenties tärkein on virkasuhteen työsuhdetta parempi oikeudellinen pysyvyys. Lisäksi valtion turvallisuus työnantajana korostuu verrattuna yhä lyhytjännitteisempään ja suhdanneherkempään yritysmaailmaan. Valtion ydintehtäviä ja julkisen vallan käyttöä kun ei voida ulkoistaa eikä siirtää Kiinaan. Oikeuden ammattilaiset sijoittuvat valtiolla juuri tähän julkisen vallan käyttöä sisältävään ytimeen.

Neljältä kotiin - viideltä saunaan

Vaikka mielenkiintoiset ja yhteiskunnallisesti merkittävät työtehtävät luovat varmasti perustan valtion oikeusoppineidenkin työskentelylle, myös säännöllinen työaika ja työn määrän kohtuullisuus parantavat työssä viihtymistä. Tässä suhteessa valtio on varsin kilpailukykyinen verrattuna yksityiseen sektoriin. Kun virka-aika päättyy, niin vauhti valtion virastoiden käytävillä yleensä rauhoittuu. Yritysmaailmassa, esimerkiksi asianajotoiminnassa, työskentely jatkuu usein vielä pitkään säännöllisen työajan päättymisen jälkeenkin.

Osaajille jatkossakin kysyntää

Lainsäädännön määrän kasvu ja monimutkaistuminen takaavat sen, että oikeudellisella asiantuntemuksella on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää myös valtiolla. Tämä yhdessä kiihtyvän eläköitymisen kanssa johtaa siihen, että juristit ovat haluttua ja kilpailtua työvoimaa valtiolla myös tulevina vuosina.