Etusivu « Artikkelit « Arkisto « Syyttäjälaitos tarjoaa haastavaa työtä dynaamisessa ympäristössä
| Kirjoittaja | Virve Pehkonen, viestintäpäällikkö, Valtakunnansyyttäjänvirasto |
|---|---|
| Päivämäärä | 28.11.2008 |
Syyttäjän työ on vaativaa, monipuolista ja itsenäistä lainkäyttötyötä. Syyttäjälaitoksen vetonauloja ovat
erikoistumismahdollisuus tiettyihin erikoisosaamista vaativiin rikosasioihin sekä laitoksen oma, kattava
koulutusjärjestelmä.
Syyttäjä on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama rangaistus. Vuosittain syyttäjät käsittelevät noin 80 000 rikosasiaa. Syyttäjä on riippumaton: hän päättää itsenäisesti harkittavakseen tulleen asian ratkaisusta.
Syyttäjälaitokseen kuuluu 13 paikallista syyttäjänvirastoa, joilla on yhteensä 50 palvelutoimistoa eri puolilla Suomea. Syyttäjälaitoksen keskushallintoviranomaisena toimii Valtakunnansyyttäjänvirasto.
Lakimiesten lisäksi syyttäjälaitos työllistää talous- ja henkilöstöhallinnon, koulutuksen ja viestinnän asiantuntijoita sekä toimistohenkilökuntaa.
Heidi Nummela on virkavapaalla kihlakunnansyyttäjän virasta ja toimii Valtakunnansyyttäjänvirastossa ylitarkastajana. Heidi pitää työnsä parhaimpana puolena sitä, että syyttäjä on aktiivisesti mukana toteuttamassa rikosvastuuta. Työ on vastuullista, vaativaa ja kiireistäkin, mutta oikeudenmukaisuuden tavoittelu motivoi ja antaa työlle merkityksen.
Heidin mielestä hyvä syyttäjä osaa erottaa olennaisen epäolennaisesta, tekee itsenäisiä päätöksiä ja uskoo omaan tekemiseensä. Ammattitaitoisella syyttäjällä on myös hyvä kirjallinen ja suullinen ulosanti sekä laaja rikosoikeuden tuntemus. Myös yhteistyötaidot korostuvat, etenkin kun syyttäjät tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä poliisin kanssa jo esitutkinnan aikana.
Heidi pitää syyttäjien erikoistumismahdollisuutta motivoivana lisänä syyttäjän perustyöhön. Hän on itse erikoistunut ympäristörikoksiin. Heidi kuitenkin korostaa, että myös syyttäjän perustyö itsessään on motivoivaa ja arvokasta. Heidi kehuu myös syyttäjälaitoksen järjestämää erittäin tasokasta ja monipuolista koulutusta.
Tom Laitinen työskentelee tällä hetkellä Valtakunnansyyttäjänviraston kansainvälisessä yksikössä. Tom kertoo,
että syyttäjän työ muuttuu koko ajan entistä kansainvälisemmäksi. Rajat ylittävän rikollisuuden myötä syyttäjän on
hallittava myös rikosasioita koskevat kansainväliset sopimukset ja viranomaisverkostot. Tämä edellyttää kielitaitoa ja
vieraiden toimintakulttuurien tuntemusta.
Tomin mielestä hyvä syyttäjä kykenee itsenäiseen työskentelyyn ja on analyyttinen ja määrätietoinen. Alun perin Tom hakeutui syyttäjäksi, koska hän halusi lainkäyttöviranomaisena hyödyntää juridiikkaa laaja-alaisesti ja dynaamisesti. Hänen mukaansa syyttäjän tähtihetki on, kun hän onnistuu vakuuttamaan tuomioistuimen omalla argumentoinnillaan. Syyttäjä joutuu soveltamaan työssään vaativia säädöksiä ja monesti vielä useampia yhtä aikaa. Vakituinen virka Tomilla on Helsingin kihlakunnansyyttäjänä ja kokemusta erityisesti talousrikosasioiden hoidosta.
Syyttäjälaitos suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti oman koulutuksensa. Koulutus räätälöidään syyttäjälaitoksen tarpeisiin ottamalla aktiivisesti huomioon kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset sekä toteuttamalla kattavaa sidosryhmäyhteistyötä.
Syyttäjäkoulutuksen rungon muodostaa kuuden viikon pituinen syyttäjien peruskoulutusohjelma, joka on tarkoitettu kaikille uusille virkaan nimitetyille syyttäjille. Peruskoulutuksen lisäksi syyttäjien osaamista ylläpidetään ja kehitetään jatkokoulutuksella sekä ajankohtaisella täydennyskoulutuksella.
Moni syyttäjä on päätynyt alalle hakeutumalla ensin apulaissyyttäjän tehtäviin. Apulaissyyttäjän virat ovat määräaikaisia, eri syyttäjävirastoihin sijoitettuja koulutus- ja harjoitteluvirkoja, joissa nuoret lakimiehet voivat saada kokemusta syyttäjäntehtävistä. Harjoittelu toteutetaan koulutuspäivien, ohjatun työskentelyn, opastuksen sekä suoriutumisen arvioinnin avulla.
Sivu päivitetty 12.8.2011 © Valtiovarainministeriö, Valtiokonttori