Etusivu « Usein kysyttyä
Alta voit lukea meille usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksiamme niihin.
Onko valtiolle vaikea päästä töihin?
Valtiolle ei ole sen vaikeampaa päästä töihin kuin muuallekaan. Totta on tosin se, että valtion työntekijöiden koulutusaste on muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna huomattavasti korkeampi. Tämä johtuu siitä, että suuri osa valtion töistä on asiantuntijatehtäviä, joihin vaatimuksena on korkeakoulututkinto. Vaikka henkilöstömäärän vähentäminen on tarpeen, tulee valtio palkkaamaan seuraavien vuosien aikana myös runsaasti uutta henkilöstöä.
Pystyykö valtio maksamaan kilpailukykyistä palkkaa?
Olemme uudistaneet palkkausjärjestelmiä niin, että ne vastaavat paremmin tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaisia työsuorituksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osaavalla ja itseään kehittävällä henkilöllä on entistä paremmat mahdollisuudet ansaita hyvinkin kilpailukykyistä palkkaa.
Millainen on hyvä virkamies?
Hyvä virkamies on kiinnostunut laajasti yhteiskunnan ilmiöistä ja kehityksestä. Tarvitsemme entistä enemmän eri alojen erityisosaajien lisäksi yleisvirkamiehiä, joilla on kyky ja halu seurata laajalti maailman tapahtumia. Analyyttisyys, halu vaikuttaa, kokonaisuuksien hallinta sekä tehokkuus - myös kustannustehokkuus - korostuvat. Ja luonnollisesti tärkeitä ovat aktiivisuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Halu liikkua hallinnon sisällä tulee jatkossa korostumaan.
Eikö virkamiehen työ ole kovin byrokraattista?
Valtiolle kuuluvat tehtävät on jaettu eri viranomaisten kesken kansalaisten oikeusturvan varmistamiseksi. Siksi viranomainen on tietyllä tavalla monopoliasemassa kansalaiseen nähden. Tästä asetelmasta on seurannut byrokratian huono puoli - kansalaiset ovat kokeneet hallinnon jäykäksi, piittaamattomaksi ja hitaaksi. Nykyisin hallinnolla on palveluvelvollisuus. Tehtävät on suoritettava asianmukaisesti ja viivytyksettä. Toimintaan kuuluu myös neuvontaa ja opastamista. Elävä ja avoin vuorovaikutus kansalaisten kanssa synnyttää hallintoa kohti koettavan luottamuksen. Samalla tunne byrokraattisuudesta heikkenee.
Mitkä ovat vahvimmat valttinne?
Valtiolla avautuu tulevaisuudessa runsaasti paikkoja mielekkäiden työtehtävien parissa.
Valtio tarjoaa
Valtio on vakaa työnantaja, joka joustaa työntekijän elämäntilanteen mukaan. Valtion toiminta on arvolähtöistä ja eettisesti korkealaatuista.
Mitä ovat valtion tehtävät?
Eri hallinnonalojen hoitamista tehtävistä muodostuu laaja tehtävien ja työpaikkojen kirjo; mm. maanpuolustus ja rajavartiointi, poliisi ja pelastustoimi, liikenne- ja viestintä, oikeuslaitos, tutkimustoiminta, ministeriöt sekä ympäristöpalvelut ovat merkittäviä työllistäjiä. Valtion tarjoamille tehtäville on tyypillistä yhteiskunnallinen merkitys.
Onko valtion leipä pitkä vai pätkä?
Valtiolla on tehty pitkiä uria. Ja näin varmaan jatkossakin, vaikka määräaikaiset virka- ja työsuhteet ovat puhuttaneet paljon julkisuudessa. Selvänä linjauksena on kuitenkin, että pysyvät tehtävät hoidetaan vakituisessa virkasuhteessa.
Miten valtio huolehtii työntekijöidensä hyvinvoinnista?
Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on valtionhallinnon keskeinen menestystekijä. Valtion henkilöstöjohtamista on kehitetty - ja kehitetään edelleen - monin tavoin valtion kilpailukyvyn ja työntekijöiden hyvinvoinnin varmistamiseksi. Valtiolla suhtaudutaan myönteisesti perhevapaisiin ja henkilöstön liikkuvuuteen. Valtio on jatkossakin koulutusmyönteinen työnantaja.
Miten valtiolla suhtaudutaan avoimiin hakemuksiin?
Periaatteessa suhtautuminen on myönteistä. Avointen hakemusten käsittely saattaa kuitenkin olla aika järjestäytymätöntä, sillä niitä voidaan hyödyntää vain lyhyissä määräaikaisissa valinnoissa. Ennen avoimen hakemuksen lähettämistä kannattaa olla ensin yhteydessä yksikköön vaikka soittamalla ja tiedustella kannattaako avoin hakemus lähettää ja kenelle se tulisi osoittaa. Uusi Heli-rekrytointityökalu tuo myös ryhtiä avointen hakemusten käsittelyyn ja hyödyntämiseen. (Kaikki pidemmät tehtävät täytyy laittaa avoimeksi, jolloin voidaan huomioida vain nimenomaisesti kyseiseen hakuun kohdennetut hakemukset.)
Sivu päivitetty 31.8.2011 © Valtiovarainministeriö, Valtiokonttori