Kokemuksia henkilökierrosta: Tehokasta osaamisen kehittämistä, jossa kaikki voittavat

Julkaistu 10.11.2017 klo 10.28

Hallintopäällikkö Jarkko Hallikainen ja erityisasiantuntija Anu Almiala Viestintävirastosta sekä apulaisjohtaja Mari Näätsaari Valtiokonttorista olivat käymässä henkilökiertoon liittyvää loppukeskustelua, kun kävin jututtamassa heitä.

Anu Almialan seitsemän kuukauden pituinen henkilökierto Valtiokonttorissa päättyi kesäkuun lopussa. Anu työskentelee Viestintäviraston henkilöstöpalveluissa, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu mm. rekrytointiin ja henkilöstösuunnitteluun liittyvät asiat. Valtiokonttorissa Anu työskenteli koko valtion rekrytointiprosessin ja työnantajakuvan parissa.

Anu kertoi markkinoineensa Valtiokonttorin organisoimaa henkilökiertopilottia aktiivisesti Viestintävirastossa keväällä 2016. Lopulta ajatus henkilökierrosta alkoi houkutella ja Anu päätti hakea itsekin kiertoon.

Voitko suositella henkilökiertoa muillekin valtionhallinnossa työskenteleville?

- Ehdottomasti suosittelen henkilökiertoa! Verkostot, uudet näkökulmat ja eri roolissa toimiminen paljastavat omia ja oman organisaation luutuneita toimintatapoja. Kierron aikana oppii itsestään paljon. Kierto myös paljastaa, mikä kaikki on omassa organisaatiossa hyvin.

Henkilökierto esimehen näkökulmasta

Anun esimiehen, Jarkko Hallikaisen mukaan Viestintävirastossa suhtaudutaan positiivisesti henkilökiertoon ja kannustetaan henkilöstöä kokeilemaan sitä. Myös esimiehiä on houkuteltu kokeilemaan kiertoa. ”Kiertolaisia” on ollut muutamia vuosittain.

Millainen henkilökiertoon liittyvä prosessi oli esimiehen näkökulmasta?

- Prosessi on melko yksinkertainen eikä se vie esimieheltä juurikaan aikaa. Ohjeistus on myös ollut riittävä ja HR:n tuella asiat ovat sujuneet hyvin. Mielestäni sopimusmalli on hyvä ja virastokohtaisten tietojen täyttäminen oli helppoa.

Jarkko suosittelee henkilökiertoa muillekin, sillä henkilön osaamisen karttuminen sekä kokemukset erilaisista toimintatavoista hyödyntävät myös lähettävää organisaatiota.

Anun mielestä henkilökierron kesto riippuu paljolti siitä, millainen työtehtävä on kyseessä. Pidemmän kierron aikana pääsee kunnolla työhön käsiksi mutta lyhytkin tutustumisjakso on hyödyllistä. Esimiehen näkökulmasta kierron kesto vaikuttaa sijaisen hankkimiseen, mikäli vastaanottavasta virastosta ei tule ketään kiertoon lähtevän tilalle. Jarkon mielestä pätevän sijaisen palkkaaminen on helpompaa, jos kierto on esimerkiksi vuoden pituinen.

Henkilökierrossa voittavat kaikki

Mari Näätsaari kertoi, että Anun myötä Valtiokonttorissa tehtävään konsernityöhön saatiin virastojen näkemys. Myös Anun substanssikokemuksesta rekrytoinnista oli hyötyä.

- Henkilökiertoon tulevan tehtävät kannattaa merkitä sopimukseen aika yleisellä tasolla, koska tilanteet ja tehtävät saattavat muuttua kierron edetessä.

Marin mielestä itse prosessi ei vaatinut vastaanottavalta virastolta kovinkaan paljoa, tarvittiin vain muutama sähköposti. Haasteet ovat lähinnä teknisiä, kun työntekijä säilyy lähettävän viraston palveluksessa.

Mari näkee henkilökierron yhtenä tehokkaimmista osaamisen kehittämisen keinoista, jossa kaikki voittavat. Valtionhallinnossa asiantuntijoiden kiertäminen on yleisempää, mutta myös esimiehiä on ollut erilaisissa kiertotehtävissä.

- Henkilökierroksi voidaan laskea kaikilla tavoilla liikkuminen, esimerkiksi määräaikaisena toisessa virastossa työskenteleminen. Liikkumisen tapoja on siis hallinnollisesti useita. Olennaista on, että liikutaan.Valtiolla voidaan siirtyä myös määräajaksi toiseen virastoon tekemään esimerkiksi projektityötä.

VAL Hallikainen, Almiala, Näätsaari

Kuvassa vasemmalta oikealle Jarkko Hallikainen, Anu Almiala ja Mari Näätsaari.

Jos kiinnostuit henkilökierrosta, niin voit tutustua siihen osoitteessa: valtiokonttori.fi/henkilokierto

(Teksti ja kuva: Marja-Leena Viitala, Valtiokonttorissa työskentelevä henkilökiertolainen valtiovarainministeriöstä)