Palvelussuhteen ehdot

Valtion henkilöstö on joko virka- tai työsuhteessa. Pääasiallinen palvelussuhteen laji on virkasuhde. Virkasuhde on tarpeen, kun kyse on tehtävästä, jossa käytetään julkista valtaa eli päätetään kansalaisten, yrityksien ja yhteisöjen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista.

Valtiolla on hyvä palvelussuhdeturva ja kokonaisuudessaan kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Virkamiesten palvelussuhdeturva on joiltakin osin parempi kuin työsopimussuhteisten.

Palkkauksen yhteiset linjat

Valtiolla on hyvin kattavasti käytössä työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvat palkkausjärjestelmät. Ne ovat virastokohtaisia mutta yhtenäisten yleisten perusteiden mukaan laadittuja.

Kaikkien palkkausjärjestelmien perustana ovat tehtävän vaativuuden arviointi ja henkilökohtainen suoriutuminen, joita tarkastellaan vuosittain henkilökohtaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Palkka muodostuu siten:

  • tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä
  • henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilö-kohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtaisen palkanosan enimmäismäärä vaihtelee virastoittain. Enimmillään se voi olla 50 % peruspalkasta.

Joidenkin toimintayksiköiden järjestelmissä on käytössä myös palvelusaikaan perustuva kokemusosa. Palkkaukseen voi kuulua myös erityisolosuhteisiin perustuvia palkkaustekijöitä sekä työaikakorvauksia.

Oman ryhmänsä muodostavat tuomioistuinten tuomarit ja lakimiehet, joiden palkat perustuvat erilliseen taulukkoon.

Palkkausjärjestelmien yleisinä tavoitteina on parantaa tehtävien, niistä suoriutumisen ja palkkauksen vastaavuutta, tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä, tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamisen arviointia ja kannustaa hyvään suoritukseen.

Lisätietoa palkitsemisen yleisistä linjoista löydät Valtion työmarkkinalaitoksen www-sivuilta.

Lomat

Valtion henkilöstön lomaedut ovat paremmat kuin yleisillä työmarkkinoilla keskimäärin. Loman määrä riippuu henkilön palvelusajasta valtiolla. Valtion sisällä työpaikkaa vaihdettaessa pitämättömät lomat voidaan siirtää virkamiehen mukana virastosta toiseen.

Perhe- ja opintovapaat

Työhyvinvointi muodostaa perustan meidän kunkin työskentelylle. Työhyvinvoinnin varmistamiseen ja kasvattamiseen kiinnitetään huomiota yhä suuremmassa määrin myös palvelussuhteen ehtoja kehitettäessä. Valtiolla pyritään edistämään työ- ja muun elämän yhteensovittamista työnteon muotojen (etätyö) ja työaikojen joustavuuden lisäämisellä ja kannustamalla perhevapaiden tasa-arvoiseen käyttöön.

Valtion henkilöstöllä on myös mahdollisuus saada palkallista tai palkatonta vapaata työstä muun muassa opintojen, perhesyiden, toisen viran hoitamisen tai muun merkittävän syyn perusteella.

Lisätietoa näistä ja muista palvelussuhteen ehdoista, kuten työajoista ja eläkkeistä, löydät Valtion työmarkkinalaitoksen www-sivuilta.

Julkaistu 5.9.2014 klo 12.59, päivitetty 1.9.2015 klo 13.42

Eduskunnan kanslia, kesä

Virkasuhde

Virkasuhteessa oleva henkilö on virkamies, ja hänellä on työsuhteista laajemmat velvollisuudet, mm. virkavastuu. Virkamies nimitetään joko vakinaiseen palvelussuhteeseen eli virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Palvelussuhteen ehdot kuten palkka, vuosiloma jne. perustuvat virkamieslainsäädäntöön, valtion yleiseen ja kyseisen toimintayksikön tarkentavaan virkaehtosopimukseen sekä valtioneuvoston, ohjaavan ministeriön ja toimintayksikön omiin päätöksiin.

Työsuhde

Työsopimus on työntekijän ja toimintayksikön välinen kirjallinen sopimus, jossa sovitaan työntekijälle kuuluvista tehtävistä ja työsuhteen ehdoista. Keskeisimmät asiakirjat ovat työehtosopimus ja työsopimus.

Palvelussuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, valtion henkilöstöä koskevan valtion yleisen ja toimintayksikön työehtosopimuksen, henkilön kanssa laadittavan työsopimuksen sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätösten ja ohjeiden mukaan.

Tulospalkkiot valtiolla

Erilliset, vuosittain määräytyvät ja maksettavat tulospalkkiot ovat käytössä noin viidesosassa valtionhallintoa. Ne ovat ryhmäkohtainen palkitsemismuoto ja perustuvat etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen.

Tulospalkkiota maksetaan yleensä virasto- tai yksikkökohtaisesti asetetun tavoitteen ylittämisestä. Palkkion suuruusluokka on keskimäärin noin 2 % vuosipalkkasummasta.