Hallinto-oikeudet
Hallinto-oikeudet ovat riippumattomia ja puolueettomia oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvia tuomioistuimia. Hallinto-oikeudet käsittelevät usean sektorin asioita kuten verotusta, maankäyttöä, rakentamista, ympäristönsuojelua, liikenneyhteyksiä, toimeentuloturvaa. sosiaali- ja terveydenhuoltoa, lastensuojelua sekä maahanmuuttoa koskevia asioita. Valituksen voi tehdä se, jota asia koskee eli asianosainen. Hallinto-oikeudet käsittelevät myös hallintoriita-asioita ja eräitä muita sen käsiteltäviksi säädettyjä asioita. Hallinto-oikeuksien tehtävänä on antaa oikeusturvaa sekä edistävää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta, järjestystä, hyvinvointia, taloudellista toimintaa ja hallinnon toimivuutta.
Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallintotuomioistuimensa. Hallinto-oikeuksissa työskentelee yhteensä noin 430 henkilöä.
Hallinto-oikeutta johtaa ylituomari. Hallinto-oikeuden muina jäseninä toimivat hallinto-oikeustuomarit ja esittelijöinä hallinto-oikeussihteerit ja notaarit. Hallinto- ja toimistopalvelutehtäviä hoitaa kansliahenkilöstö. Lisäksi hallinto-oikeudessa työskentelee sivutoimisia asiantuntijajäseniä.
Ylituomari ja hallinto-oikeustuomarit ovat suorittaneet yliopistossa ylemmän oikeustieteen tutkinnon ja täyttävät tuomareille säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksena hallinto-oikeussihteerin virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto (vastaa tutkintouudistuksen jälkeistä oikeustieteen maisterin tutkintoa) ja notaarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto. Kansliahenkilökunnan koulutustaso on pääosin keskiaste tai alin korkea-aste. Asiantuntijajäseneltä edellytetään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi sen asiaryhmän asiantuntijuutta, jonka käsittelyyn hän osallistuu.
Julkaistu 4.12.2014 klo 12.54, päivitetty 29.6.2021 klo 13.56