Käräjäoikeudet

Käräjäoikeudet käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita. Riita-asioissa kysymys on yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Rikosasiassa ratkaistavana on jokin rangaistava teko, kuten varkaus, rattijuopumus tai pahoinpitely. Hakemusasioita ovat esimerkiksi avioero ja velkajärjestelyasia.

Suomessa on 20 käräjäoikeutta. Käräjäoikeuksissa työskentelee yhteensä noin 1900 henkilöä. Käräjäoikeuden päällikkö on laamanni ja muut tuomarit ovat käräjätuomareita. Tuomareiden lisäksi käräjäoikeuksissa työskentelee kansliahenkilökuntaa ja haastemiehiä sekä tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita.

Yleisinä kelpoisuusvaatimuksina käräjätuomarin tehtävään ovat yliopistossa suoritettu ylempi oikeustieteen tutkinto, oikeamielisyys, Suomen kansalaisuus sekä riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan. Kansliahenkilökunnalla on usein keskiasteen tai alimman korkea-asteen koulutus. Haastemiesten koulutustausta on vaihteleva. Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan vuoden kestävää lainkäyttötehtäviin perehdyttävää harjoittelujärjestelmää. Harjoittelijan virkanimike on käräjänotaari. Käräjänotaariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittanut henkilö. Harjoittelijan on annettava tuomarinvakuutus. Harjoittelun jälkeen käräjänotaari voi hakea varatuomarin arvonimeä.

Käräjäoikeudessa tehdään merkityksellistä työtä. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluva oikeusturva tarkoittaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.  Suomessa jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.